Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkalasku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkalasku. Näytä kaikki tekstit

tiistai 26. marraskuuta 2019

Kululasku on turha! [Kulujen korvaaminen työntekijälle käy ilmankin!]

Kululasku? Oletko koskaan kyseenalaistanut sen tarpeellisuutta?


Olen tehnyt töitä 16 vuotta elämästäni. Sinä aikana tiestä on tullut ystävä, mutta matkalaskuista ei.

On siis tullut tehtyä kululasku jos toinenkin.

Veikkaisin, että ainakin tuhansia.

Olen testannut monenlaisia eri systeemeit√§, jotka p√§√§asiassa ovat olleet pohjimmiltaan samanlaisia. L√§hes kaikissa  kululasku ja matkalasku on sis√§ltynyt √§rsytt√§v√§n hankalaan prosessiin.

En tiedä onko omalla alallani (myynnin parissa) ketään, joka nauttisi matka- ja kululaskujen tekemisestä. Käsi ylös, jos ne ovat sinulle hauskaa hupia :)

Harva tykkää siitä, että joutuu ensin käyttämään omaa rahaansa firman kuluihin ja sitten sen jälkeen kinuamaan niitä takaisin (useimmiten vieläpä omalla ajalla).

Se on välttämätön paha.

Jotain sellaista, mikä on vain tehtävä.

Miksi matka- tai kululasku on pakko tehd√§? 

Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Oikeastihan nykyteknologia mahdollistaisi kululaskun täydellisen poistaminen matkustavan ihmisen arjesta. Se siis EI OLE millään muotoa pakollinen.

Silti monet yritykset edelleen käyttävät perinteisiä matkalaskuja.

Miksi?

Matka- ja kululasku oli aikanaan ihan järkevä systeemi. Sen avulla oli mahdollista luoda selkeä kuva matkalla käytetyn rahan määrästä ja käyttötarkoituksesta. Tällainen dokumentti oli sitten helppo tarkastaa esimiehen tai taloushallinnon ammattilaisen toimesta kerralla.

Tämä oli tarkoituksenmukaista, silloin kun:

  • prosessit olivat paperilla 
  • tapahtumien yhteytt√§ oli muuten vaikea hahmottaa 
  • ty√∂ntekij√∂ihin ei voinut luottaa 
  • tarkistukset olivat jonkun korkeapalkkaisen p√§√§ty√∂.

Nämä ovat menneiden aikojen ongelmia, jotka on vanhasta tottumuksesta raahattu matkalaskulomakkeineen mukaan myös uusiin prosesseihin.

Vanhentuneissa matkalaskukäytännöissä kululasku on kaiken ydin. Se pitää täytellä kaikesta erikseen.

Sellaiseenkin on t√∂rm√§tty, ett√§ on erillinen matkalaskulomake, joka pit√§√§ t√§yt√§√§ jopa silloin kun ei matkusteta. Kululasku kun voidaan firman systeemiss√§ tehd√§ ainoastaan matkalaskun liitteeksi. 

Paperi ja kynä ovat vaihtuneet excel-taulukoihin ja taloushallinnon ohjelmistoihin, mutta prosessi on pysynyt pitkälti samana.

Teknologisista harppauksista huolimatta, käy tällaisten yhteenvetojen tekeminen raskaaksi, varsinkin jos:
  • matkasi ovat pitki√§ 
  • matkustat useasti lyhyit√§ matkoja 
  • yrityksesi vaatii, ett√§ teet yhden koontilaskun kuukaudessa 
Silloin muuttuu tämä, ennen niin käytännöllinen prosessi, helvetilliseksi kokemuksesi matkustavalle ihmiselle.

Mikä siis neuvoksi? Kulujen korvaaminen on mahdollista myös ilman kululaskua!

Toinen vaihtoehto, jonka teknologia meille tarjoaa on tapahtumakohtainen matkojen ja kulujen kirjaus.

Silloin kirjaukset tehdään heti niiden ollessa käsillä ja se mahdollistaa yritykselle kulujen ja matkojen seurannan lähes reaaliajassa.

Eikö reaaliaikaisuus lisää hyväksyjän ja taloushallinnon työtaakkaa?

Ei. T√§ss√§ vaihtoehdossa keskityt√§√§n siihen, mihin rahaa oikeasti kuuluu ja t√§m√§ prosessi mahdollistaa my√∂s automaation sek√§ teko√§lyn hy√∂dynt√§misen tapahtumien k√§sittelyss√§. Se helpottaa my√∂s petoksen ehk√§isemisess√§. 

Mitä yritän sanoa?

Henkilö, joka tuottaa yritykselle parhaassa tapauksessa miljoonia vuodessa, esim. myymällä yrityksen palveluja tai konsultoimalla asiakkaita, ei varmastikaan iloitse siitä, että hänen tarvitsee selvittää jokainen yrityksen varoilla ostamansa kahvikuppi tai pysäköintikulu.

Se on mikromanagerointia, joka kostautuu huonona työviihtyvyytenä.

Kyse ei kuitenkaan ole PELK√ĄST√Ą√ĄN ty√∂viihtyvyydest√§

Tämä pienten kulujen seuraaminen ja tarkistaminen maksaa yritykselle huomattavan summan rahaa ja on yrityksen tuottavuuden kannalta haitallista.

Miksi?

Aika on rahaa ja aika maksaa aina. Esimiehen, taloushallinnon ja työntekijän itsensä kuluttama aika on pois kaikesta muusta työstä. Kun kaikkien käyttämä aika lasketaan yhteen, on se viiden euron kahvikuppi äkkiä hyvinkin kallis.

Onko siis järkevää tarkastella kaikkia tapahtumia samalla kertaa ja onko ylipäätänsä järkeä tarkistaa kaikki kulut käsin?

Ei. Nyky√§√§n teknologia, esim. Acubiz-ohjelmisto, mahdollistaa automaation hy√∂dynt√§misen tapahtumien k√§sittelyss√§. J√§rkev√§n ja automatisoidun raportoinnin ansiosta voidaan luopua turhien lippulappuhen py√∂rittelyst√§.

Mitä tämä tarkoittaa?

Kululasku ja matkalasku ovat sanoja jotka kuuluvat historiaan. Nykyaikaiseen taloushallinnon termist√∂√∂n kuuluvat pikemminkin sellainen sanayhdistelm√§ kuin automatisoitu kulujen k√§sittely ja lause kohtuulliset kulut korvataan.

Itse kannatan nykyaikaista, kevyttä ja automatisoitua työntekijäkulujen korvausmallia.

PS: 
Katso uusimmat kuulumiset Instagramista »

maanantai 23. syyskuuta 2019

Rahoitatko sinäkin mukisematta työnantajasi liiketoimintaa?

Työmatka tulossa. Hotellihuone varaukseen ja tankki täyteen bensaa. Asvaltti on kuuma. Jiihaa!

Menomatkalla matkakahvit ja ehkä lentävä lounas. Pyydät kuitit kaikesta mitä ostat. Tuttu homma jo. Tuleehan työmatkoja vuositasolla jo sen verran monta.

Tämä reissu kestää kaksi päivää ja fiilis on hyvä. On kuukauden kolmanneksi viimeinen päivä. Perillä hotellin henkilökunta toivottaa iloisesti tervetulleeksi. Koppaat avainkortin tiskiltä ja painut hetkeksi hotellihuoneeseen lepäilemään.

Asiakastapaaminen parin tunnin p√§√§st√§. 

Pienen voimien keräilyn jälkeen alat valmistautua päivän tärkeimpään kohtaamiseen. Ennen lähtöä käyt vielä poimimassa hotellin ravintolasta pikaisen Espresson. Lähimaksu ei toimi. Tilillä ei olekaan katetta.

Mitäs nyt?

Koroton pikavippi työnantajalle joka kuukausi? Kuulostaako hyvältä?

Edellä kuvattu skenaario on yllättävän monelle tuttu. Kovissa johtoportaan duuneissa voi tuntua vähän hassulta ajatella, että kate loppuisi kesken työmatkan, mutta normaalin keskituloisen henkilön tilanne voi olla hitusen kimurantimpi.

Tavan myyntihommiakin tekevälle, saattaa parin kolmen sadan vippaaminen työnantajalle useammaksi päiväksi olla oikeasti melko suuri rasite. Lainastahan siinä nimittäin on kyse, kun työntekijä käyttää omaa rahaansa työmatkakustannuksiin ja joutuu ne sitten jälkikäteen perimään ne työnantajalta takaisin.

Koko tuon ajan raha on pois työntekijän omasta pussista. Se on kuin koroton pikavippi, joskin yleensä sille osapuolelle, jolla on yleensä enemmän rahaa.

Jos t√§llainen systeemi olisi keksitty nyt, voi olla ett√§ AY-liike tulisi v√§liin ja ilmoittaisi, ett√§ ei k√§y, ellei rahalle makseta asianmukaista korkoa. 

S√§hk√∂istenkin matkalaskulomakkeiden t√§ytt√§minen on usein saatanasta 

Mesotaanko vielä vähän? Etenkin Suomessa tyypillinen tapa hoitaa matkakulut menee sellaisella kaavalla, että ensin pitää täyttää matkalaskulomake, jonka jälkeen pitää täytellä erillinen kulukorvausraportti, joka sitten laitetaan matkalaskun liitteeksi.

Edistystä on se, ettei oikein missään enää (onneksi) operoida paperilomakkeilla, vaan hommassa on siirrtytty digiaikaan. Valitettavasti digitaalinen ei automaattisesti tarkoita kätevää, koska pahimmillaan "uusi digitaalinen prosessi" on vain vanhan paperiprosessin kopio ja digitaalisuuden vuoksi entistäkin hankalampi. Paperilomakkeen sijaan käytössä voi olla esim. Excell-lomake ja kuitit menevät talousosastolle valokuvina, mutta prosessi kokonaisuutena on edelleen yhtä manuaalinen kuin ennenkin ja tasan yhtä moneen asiaan tarvitaan ihminen hoitamaan sitä.

Prosessien monimutkaisuuteen on muitakin syitä. Joissakin yrityksissä esimerkiksi uskotaan, että kulukorvauksia ei voida lain mukaan maksaa ilman matkalaskua, joten sen vuoksi tehdään tyhjiä matkalaskuja joissa ilmoitetaan matkasta saman paikkakunnan sisällä.

Siihen sitten liitetään se kulukorvauslappu, johon taas liitetään kuitit, jotka on ensin pitänyt valokuvata johonkin tietokoneen omaan kansioon, josta ne erikseen pitää vielä erikseen kaivaa, että ne voidaan liitää matkalaskun kulukorvausliitteeseen.

Tarvitseeko kysyä, että onko tässä mitään järkeä?

On myös työpaikkoja, joissa toimitaan niin, että matkalaskuja ei saa tehdä työajalla, vaan ne haetaan omalla ajalla varsinaisen työn ulkopuolella, vaikka homma on tehty niin vaikeaksi, että siihen varmasti palaa runsain mitoin aikaa.

Ja edelleen, vaikka matkalaskun saisikin tehdä työajalla, miksi työntekijä joutuu lainaamaan työnantajalleen omaa rahaansa?

Eikö olisikin helpompaa käyttää vaikkapa firman luottokorttia?

Ty√∂matkakustannusten korvaukset voidaan hoitaa my√∂s toisella tavalla 

Valveutunut ja aidosti alaistensa mielenterveydestä välittävä työnantaja hoitaa asiat toisella tavalla. Hän ei pakota työntekijöitään lainaamaan yritykselleen rahaa myynti- ja muiden reissujen rahoittamiseksi, vaan lyö firman luottokortin kouraan ja osoittaa suunnan.

Valveutunut yrittäjä pyrkii tekemään matkalasku- ja kulukorvausprosessista mahdollisimman kevyen ja investoi matkalaskuohjelmistoon, jolla matkalaskujen ja kuluraporttien teko on mahdollisimman helppoa ja nopeaa.

Tällä hän ei ainoastaan paranna työviihtyvyyttä, vaan tekee samalla palveluksen myös talousosastolleen, sillä se mikä on vaikeaa, on vaikeaa myös sillä tavalla, että työntekijät tekevät enemmän virheitä ja kaikki pyörii hitaammin.

Toisinsanoen: myös talousjohtaja, tilintarkastaja tai muu numeronikkari kiittää kun kuittien jahtaamisen voi unohtaa ja edes suurin osa matkalaskuista ja kuluraporteista tulee sellaisessa muodossa, jossa ne voi päästää läpi.

Numeropuolen ammattilainen voi siis vihdoinkin haudata bumeranginsa, eikä muiden työntekijöiden enää tarvitse pelätä häntä. Jes!

Miten k√§vi p√§√§henkil√∂lle, jonka tilill√§ ei en√§√§ ollut katetta? 

Alun tarina sai ehkä seuraavanlaisen lopun: Nopea soitto kotiin pelasti onneksi tilanteen. Sielläkään ei liiemmälti ollut rahaa, mutta koska oli loppukuu ja rahaa on kuitenkin tulossa, voitiin puolison kanssa tehdä yhteispäätös siitä että lapsen kurahousut ostetaankin vasta ensi viikolla.

Ihana puoliso laittaa rahat tilille (onneksi on sama pankki) ja homma jatkuu ilman että tarvitsee tätä noloa kömmähdystä mainita työnantajalle.

"Meidän vanha kulu- ja matkalaskusysteemi toimii ihan hyvin"

Tämä tarina on monissa yrityksissa tosi. Harha siitä, että nykyinen systeemi toimii hyvin, johtuu siitä että kukaan ei valita.

Syy siihen miksi kukaan ei valita on se, että vapaa-ajan keskusteluissa kaikkien muidenkin firmojen työntekijät valittavat tavallisesti juuri kuluraporttien tekemisen vaivalloisuutta ja matkalaskujärjestelmien kankeutta.

Illuusio siitä, että asialle ei voi mitään, elää todella vahvana.

Ja sitten ne joita onni suosii, eivät välttämälttä edes tiedosta, että siinä on jotakin hehkutettavaa. Eihän kuluraportit teknisesti ajatellen mitään ydinfysiikkaa ole. Se että markkinoilla on nyt vasta käteviä mobiilisovelluksia, jotka toimivat pilvessä ja automatisoivat nämä ikävät paperihommat, on oikeastaan vähän hassua.

No, eipä tähän oikein muuta, kuin että onneksi mulla on käytössä ACUBIZ.


PS:
Katso mik√§ on seuraava matkustuskohteeni. P√§ivit√§n reissujani Instagramissa »

sunnuntai 11. elokuuta 2019

Alkuperäinen kuitti kirjanpitoon? Suomessa riittää digitaalinen kopio

V√§lill√§ t√∂rm√§√§n myytiin, jonka mukaan kirjanpitoon tarvitaan aina alkuper√§inen kuitti kaikesta. T√§m√§ on kuitenkin harha. 


Tositteet voi säilyttää oikein tai väärin.
Todellisuudessa alkuperäisten kuittien kanssa operoiminen on todella hankalaa. Varsinkin lämpökirjoitintekniikalla tulostetut kassakuitit haalistuvat nopeasti, eivätkä ne sen vuoksi edes kelpaa kirjanpitoon.

Kirjanpidon tositteeksi kelpaa sähköinen tai paperinen kopio tai tiedosto.

Tositeaineistoa ovat esimerkiksi yrityksen lähettämät paperiset ja digitaaliset laskut ja laskukopiot, tarkkailunauhat kassakoneista, hyväksytyt verkkolaskut, ostolaskut sekä tavaran toimituksiin liittyvät asiakirjat. Myös pankin tiliotteet ja mahdolliset tiliotteisiin liittyvät erillisaineistot käyvät tositteiksi soveltuvin osin.

Kuitteja pitää säilyttää 6 vuotta, joten digitointi on melkein pakollista

Yrityksellä on myös velvollisuus huolehtia siitä, että tositteet säilyvät luettavassa muodossa vähintään 6-vuotta tilikauden lopusta. Asia on muotoiltu esimerkiksi taloushallintoliiton sivuilla näin:

"Tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto sekä muukin mahdollinen liiketapahtumia varmentava kirjanpitoaineisto on säilytettävä Suomessa vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta lukien, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Tositteet on säilytettävä järjestelmällisellä tavalla Рkirjausjärjestyksessä tai muutoin siten, että tositteiden ja kirjanpidon yhteys voidaan vaikeuksitta todeta."

Lisäksi muusta kirjanpidon dokumentaatiosta sanotaan seuraavaa:

"Tilinpäätös, kirjanpidot sekä käyttöaikaa koskevin merkinnöin varustettu tililuettelo sekä luettelo kirjanpidoista ja aineistoista on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Aineisto on säilytettävä järjestelmällisellä tavalla."

Jotta kuitit pysyisivät luettavina tällaisia aikoja, ei voida olla alkuperäisten kuittien varassa, saati kiikutella niitä kenkälaatikossa sinne tänne. Lämpökirjoitustekniikalla tulostetut kuitit saattavat pahimmillaan haalistua jo saman vuoden aikana (varsinkin jos altistuvat auringolle) joten ne kannattaa digitoida mahdollisimman nopeasti talteen.

Jos mietit miten, niin täällä on ohjeita kuittien skannaamiseen puhelimella.

Tositteiden kirjanpitokelpoisuus on yritt√§j√§n vastuulla 

Joskus kirjanpitäjät hoitavat yrittäjien puolesta kuittien skannaamisen ja digitoinnin, mutta pääsääntöisesti vastuu kuitteine kirjanpitokelpoisuudesta on yrittäjällä ja siten tietysti epäsuorasti hänen työntekijöillään, jos sellaisia on.

Sähköinen taloushallinto on tätä päivää ja paperihommat mennen talven lumia

Edelleen lienee kirjanpitäjiä, jotka operoivat paperitositteiden kanssa, mutta koko ala on ollut digitalisoitumaan päin jo vuosia. Sähköinen kirjanpito on tätä päivää ja mahdollistaa yleensä myös ajantasaisen ja realiaikaisen tiedonsaannin kirjanpidosta, tuloksesta ja taseesta.

Paperiaikoina otettiin vielä paljon kuiteista valokopioita ja joidenkin mielessä se on ainoa ns. "virallinen kopio", mutta tästä ei ole koskaan ollut mitään erityistä sääntöä. Kopioiksi siis lasketaan yhtä lailla digitaalisella skannerilla, puhelimella tai vaikka digikamerallakin aikaansaadut digitaaliset "kopiot" ja tietysti myös sellaisista tehdyt tulosteet.

Joissakin maissa tarvitaan edelleen alkuperäinen kuitti kirjanpitoon, mutta ei Suomessa

Käytännössä sähköinen kopio on Suomessa aina riittävä. Meillä on lähdetty siitä ajatuksesta, että muuten sähköinen taloushallinto olisi laitonta. Ei ole tietenkään haitaksi, jos kuitteja haluaa säilöä myös paperisena, mutta käytännössä ne voi heittää roskiin kun ne on skannattu tai valokuvattu digitaaliseen muotoon.

Ei muuta tällä kertaa.

PS:
Muistakaahan seurailla meit√§ my√∂s Instagramissa »

tiistai 23. heinäkuuta 2019

Työmatkakustannusten korvaaminen ja verotus

Useimpien työehtosopimusten mukaan työnantajalla on velvollisuus korvata työntekijälle aiheutuneet matkakulut.

Kulukorvaus voidaan hoitaa monella tavalla.
Teknisesti ottaen työnantajalla on yleensä vapaus hoitaa kulukorvaukset haluamallaan tavalla. Tyypillisesti sovelletaan jompaa kumpaa seuraavista vaihtoehdoista:
  1. Työnantaja huolehtii kuluista etukäteen ja ostaa esim. matkaliput ja varaa työntekijälle hotellimajoituksen jo ennen matkaa.
     
  2. Ty√∂nantaja maksaa kulukorvaukset j√§lkik√§teen erillisen√§ suorituksena.  
Nykyisin yleistynyt tapa on my√∂s se, ett√§ ty√∂ntekij√§ll√§ (esimerkiksi myyj√§ll√§) on firman luottokortti ja h√§n noudattaa yleisohjetta, jonka puitteissa syntyneet kohtuulliset kulut korvataan.  

Tämä malli yhdistää vaihtoehtojen 1 ja 2 parhaat puolet ja on luultavasti kevein tapa niin yrityksen, kirjanpitäjän kuin käyttäjänkin kannalta.

K√§yt√§nn√∂ss√§ luottokorttilasku menee t√§ll√∂in ty√∂nantajan piikkiin, jolloin v√§ltyt√§√§n tilanteelta, jossa ty√∂st√§ syntyv√§t kulut rasittaisivat turhaan ty√∂ntekij√§n omaa henkil√∂kohtaista taloutta. 

Miten verot menee jos ty√∂nantaja ei maksa matkakuluja? 

Jos ty√∂ntekij√§ matkustaa omilla rahoillaan, eik√§ ty√∂nantaja kompensoi kuluja, kyse on tuloverolain (1535/1992, TVL) 29 §:ss√§ tarkoitetuista tulonhankintamenoista. Ty√∂ntekij√§ voi silloin itse v√§hent√§√§ tulonhankintamenot omassa henkil√∂kohtaisessa verotuksessaan.

Tässä on tietenkin se huono puoli, että matkakulut saa takaisin vasta veronpalautuksen jälkeen, eli joutuu odottamaan käyttämiään rahoja melko pitkään.

Matkojen lisäksi korvataan lisääntyneet elantomenot

Pelkkä matkakorvaus harvoin kattaa työmatkan kaikkia kuluja. Korvattavien ja työnantajalle kuuluvien kulujen piiriin kuuluvat myös työntekijästä riippumattomat lisääntyneet elantomenot ja esimerkiksi edustuskulut.

Jos ty√∂ntekij√§n on m√§√§r√§ menn√§ esimerkiksi asiakkaan kanssa teatteriin, menev√§t teatteriliput siis firman piikkiin. Lis√§ksi ty√∂nantaja korvaa tavallisesti my√∂s:

  • ty√∂ntekij√§lle aiheutuvat ylim√§√§r√§iset ruokailukustannukset
  • ylim√§√§r√§iset kulut yhteydenpidosta kotiin 
  • ylim√§√§r√§iset kustannukset vaatehuollosta ja muusta vastaavasta.

Yllä mainitut lisääntyneet elinkustannukset voidaan korvata joko verohallinnon vuosittain vahvistamalla päivärahalla tai kulujen mukaan erikseen. Muut kulut, kuten edustuskulut työnantaja joutuu joka tapauksessa korvaamaan erikseen, joten yleistyvä käytäntö on, että kaikki kulut korvataan samalla systeemillä.

Helpoin tapa hoitaa matka- ja kulukorvaukset?

Helpoin tapa hoitaa matka- ja kulukorvaukset, on se että työntekijä käyttää luottokorttia, jonka laskut menevät suoraan yritykselle.

Matkalaskuprosessista kannattaa ylipäätään tehdä mahdollisimman kevyt. Ainakin jos paljon matkustavia työntekijöitä on monta, koska silloin vuosittainen ajansäästö voi olla todella suuri. Luottokorttiratkaisu matka- ja kulukorvauksissa estää hyvin puurojen ja vellien sekoittumista, tekee rahan liikkumisesta nopeaa, eikä kuormita työntekijän, saati yrityksen kassaa.

Kuittien hallintaan on sitten markkinoilla monia helppoja sovelluksia, joilla paperilappujen digitointi käy sekunneissa.

Loppusanat

Tässäpä tämä lyhykäisyydessään. Matkalaskukuiskaaja jatkaa nyt matkaansa kohti syrjäkyliä. Seuraavaksi kohteena Kaanaa! Turvallista matkaa myös Sinulle! :)

torstai 27. kesäkuuta 2019

Matti ja matkalaskuprosessi

Olipa kerran Matti. Taloushallinnon superammattilainen. Matti ty√∂skenteli yrityksess√§, jossa ty√∂ntekij√§t kerryttiv√§t satoja tuhansia matkakilometrej√§ vuodessa. 


Olipa kerran taloushallinnon super-ammattilainen.
Kuten kaikilla työpaikoilla, jokaisella oli vähän oma tapansa tehdä töitä. Sama koski myös matkalaskuja.

Olihan tässäkin yrityksessä selkeät ohjeet ja säännöt matkalaskujen tekemiseen, mutta silti toteutustavat vaihtelivat yllättävän paljon. Oli monta oikeaa tapaa. Niitä oli oikeastaan yhtä monta kuin tekijöitäkin.

Selkeist√§ ohjeista huolimatta Matti ja yrityksen johto saivat v√§lill√§ repi√§ hiuksia p√§√§st√§√§n koska todellisuus on usein tarua ihmeellisemp√§√§. 
Ja vaikka on selvät ohjeet niin ihmiset yleensä toimivat tulkintansa varassa. Tämä oli turhauttavaa Matille ja yrityksen taloushallinnossa ja tilitoimistossa työskenteleville muille ammattilaisille, jotka käsittelivät matkalaskut ennen niiden siirtämistä maksuun ja kirjanpitoon.

Myös yrityksen talousjohtaja raapi päätään matkalaskujen kanssa

Matkalaskuprosessin välilliset ja välittömät kustannukset vaihtelivat kuukausittain ja osaa oli mahdotonta arvioida etukäteen. Prosessi myös sitoi kohtuuttomasti aikaa ja resursseja, jota olisi voitu käyttää esim. taloudellisen strategian kehittelyyn sekä yrityksen varallisuuden suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen.

Kuitenkin taloushallinnossa voitiin tunnistaa tiettyjä ihmistyyppejä liittyen matkalaskujen tarkkuuteen. Heitä oli karkeasti jaoteltuna 3 tyyppiä:

  1. Aloittelija
    => Henkil√∂, joka ei juurikaan tehnyt matkalaskuja ja siksi h√§n joutui joka kerta “opettelemaan uudestaan” matkalaskujen teon. Matkalaskuissa oli usein puutteita ja virheit√§, joita sek√§ esimies ett√§ taloushallinto joutivat korjaamaan tai pahimmassa tapauksessa jopa hylk√§√§m√§√§n laskun ja pyyt√§m√§√§n sen uudelleen l√§hett√§mist√§.
     
  2. Harrastelija
    => Työntekijä, joka teki matkalaskuja säännöllisesti, mutta ei juurikaan kiinnittänyt huomiota yksityiskohtiin. Siksi laskuissa oli aina satunnaisia virheitä, jotka yleensä johtuivat huolimattomuudesta tai kiireestä.
     
  3. Ammattilainen => Ty√∂ntekij√§, jolle kertyy matkustuskilometrej√§ todella paljon. He tekiv√§t matkalaskuja usein ja olivat my√∂s niiden kanssa todella tarkkoja. N√§ill√§ matkalaskuammattilaisilla ei ollut juuri koskaan virheit√§ ja laskut oli helppo tarkistaa ja k√§sitell√§. N√§m√§ olivatkin taloushallinnon ammattilaisten suosikkityyppej√§.

Myös laskujen tarkistusta tehtävät johtajat ja esimiehet voitiin jakaa noihin kolmeen tyyppiin, sillä heillä kaikilla oli oma tapansa käydä läpi tämä prosessi.

Matkalaskuprosessi oli täynnä paperisotaa ja purkkavirityksiä

Matin ty√∂paikalla oltiin vuosien saatossa opittu el√§m√§√§n matkalaskuissa toistuvien virheiden kanssa. 

Ratkaisuksi oli kehitetty prosessi, joka ei ollut t√§ydellinen, mutta se mahdollisti sen ett√§ laskut olivat aina kunnossa viimeist√§√§n siin√§ vaiheessa kun ne maksettiin ja vietiin kirjanpitoon. 

T√§m√§ prosessi oli kuitenkin ty√∂l√§s. Se edellytti, ett√§ jokainen matkalasku k√§ytiin l√§pi tihe√§ll√§ kammalla, riippumatta siit√§ kuinka huolellisesti alkuper√§inen matkalasku oli tehty. Suuri osa Matin ja muun taloushallinnon ty√∂ajasta kului t√§h√§n prosessiin ja kuittien jahtaamiseen. 

Kaikki tuo työaika oli pois talousjohtajaa ja yrityksen kokonaisvaltaista taloutta tukevista tehtävistä. Samaan aikaan myös kuitteja ja kilometrejä raportoivat asiantuntijat painiskelivat aikahaasteiden kanssa. Deadlinet kaatuivat päälle, eikä kenelläkään ollut kivaa.

Automatisoitu kulujen käsittely loisti poissaolollaan. Satoja euroja tunnissa laskuttavan oman alansa superosaajan aika kului matkalaskujen vääntämiseen.

T√§m√§ ei olisi ollut ongelma jos kyseess√§ olisi ollut vain satunnaisesti teht√§v√§ sis√§inen pikkujuttu, mutta kun kyseess√§ oli prosessi joka toistui viikoittain ja joidenkin ammattilaisten kohdalla l√§hes p√§ivitt√§in! 

Koko työyhteisö inhosi kulukorvauksiin liittyvää kuittirumbaa

Yrityksen laskutettavasta ajasta valtaosa kului sis√§iseen prosessiin, jota ei voitu laskuttaa asiakkaalta. 

T√§m√§ oli ty√∂ntekij√∂ille todella turhauttavaa. Firman kovimmatkaan konsultit eiv√§t voineet keskitty√§ t√§ysipainoisesti asiakkaan kannalta t√§rkeimpiin teht√§viin, koska aina oli erikseen teht√§v√§ matkalasku, jotta matkaan liittyv√§t kulut voitiin laskuttaa asiakkaalta. 

Turhautuneisuus taloushallinnossa ja liikkuvien ammattilaisten taholla vain lisääntyi.

Mist√§ Matin firma l√∂ysi paremman ratkaisun? 

Lopulta Matti nosti matkalaskuasiassa kissan pöydälle ja sanoi kevätjuhlan jatkoilla ääneen sen, mitä monet olivat jo mielessään ajatelleet:

 “Onko j√§rkev√§√§, ett√§ kaikille on sama prosessi n√§iden matkalaskujen kanssa? Minun mielest√§ EI OLE." 

Aika ja paikka oli ehkä hieman väärä, mutta sen jälkeen alkoi tapahtua. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että henkilökohtaisesti räätälöity prosessi olisi paljon järkevämpi vaihtoehto.

Oli selvää, että nykyisin tämä on mahdollista, koska teknologia ja tietojenkäsittely on viimevuosina kehittynyt siinä määrin, että on mahdollista hyödyntää automaatiota ja sääntöjä matkalaskuprosessin käsittelyssä.

Enää tarvittiin oikea järjestelmä ja Matin yritykselle se oli Acubiz.

Syitä valintaan oli kaksi:
  1. Räätälöity matkalaskuprosessi
    => Acubizilla on mahdollista räätälöidä tarkistusprosessi kunkin käyttäjän profiilin mukaisesti. Samalla voidaan varmistaa, että kaikki tositteet, kirjaukset ja tiedot löytyvät jokaisesta tapahtumasta ja ne siirtyvät kirjanpitoon automaattisesti, siten kuin lait ja asetukset edellyttävät.
     
  2. Automatisoitu kulujen käsittely ja sen mukanaan tuoma helppous
    => Matkustamiseen liittyvien kulujen kuten esim. luottokorttitapahtumien kirjaaminen, t√§sm√§ytys ja luottokorttilaskujen t√§sm√§ytys on mahdollista automatisoida siten, ett√§ matkalla olevan ammattilainen kokee matkalaskuprosessin helpoksi ja k√§tev√§ksi eik√§ h√§nen tarvitse k√§ytt√§√§ yrityksen saati asiakkaansa arvokasta aikaansa sis√§iseen prosessiin. Talousjohtaja on tyytyv√§inen kun h√§nen ammattilaisensa voivat keskitty√§ yrityksen talouden kannalta t√§rkeisiin korkeamman vaatimustason teht√§viin sek√§ prosessin kehitt√§miseen entisest√§√§n. 

PS: 
T√§m√§n artikkelin kirjoitti Acubizin myyntip√§√§llikk√∂ Juuso Salmu. Jos haluat tiet√§√§ miten teet matkalaskuprosessista oikeasti henkil√∂kohtaisen mutta toimivan, buukkaa kanssani tapaaminen »

PPS:
Jos haluat, voit lisätä minut kontakteihisi Linkedinissä. Lisää tietoa järjestelmästämme löydät osoitteesta acubiz.fi

torstai 20. kesäkuuta 2019

Matkalaskukuiskaaja on täällä!

T√§m√§ blogi avataan pian. Aiheena matkalaskut ja kulujen hallinta.  


Matkalaskukuiskaaja Juuso Salmu (Acubiz)
Blogia sponsoroi Acubiz, joka on yksi merkittävimmistä pohjoismaisista matkalasku- ja kuluhallintajärjestelmien toimittajista.

Blogissa tullaan käsittelemään erilaisia matkalasku- ja kuluhallintaprosessiin littyviä asioita. Aihepiirit vaihtelevat käytännön matkalaskujen tekemisestä yritysten kuluhallintaprosessin yksinkertaistamiseen. Mukana myös viihteellisempiä artikkeleita.

Miksi Acubiz sposoroi tätä blogia?

Acubizin tavoitteena on tehdä kulujenhallinnasta niin yksinkertaista kuin mahdollista. Me suomalaiset olemme toki tottuneet monimutkaisiin ja kankeisiin järjestelmiin.

Matkalaskujen ja kulujen hallintaa on totuttu pitämään asiana, jonka kuuluukin olla hankalaa ja aikaa vievää. Nykyteknologian ansiosta näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Acubizin järjestelmä on osoitus siitä, miten asia, joka ennen on vienyt pahimmillaan kymmeniä minuutteja, vie nyt enää parhaimmillaan muutaman sekunnin.

Tämän blogin tarkoitus ei kuitenkaan ole olla yksinomaisesti pelkkää mainospuhetta. Acubiz on tullut Suomen markkinoille jäädäkseen ja tämän blogin tarkoituksena on toimia hieman kevyempänä presenssinä digiviidakossa.

Mikä Acubiz?

Acubiz on Suomessa vielä melko tuntematon toimija, mutta muissa pohjoismaissa se on hyvinkin tunnettu ja pidetty. Acubizin järjestelmä tekee kulukorvaus- ja matkalaskuprosessista käsittämättömän yksinkertaista.

Sen käyttämiseen tarvitaan vain älypuhelin, kuitti ja puoli sekuntia aikaa.

Lisätietoa Acubizista löytyy verkkosivuilta.

Acubiz: