Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste kehitys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kehitys. Näytä kaikki tekstit

tiistai 22. syyskuuta 2020

Matkustavien työntekijöiden turvallisuus korona-aikana ja sen jälkeen?

Korona on lyhyessä ajassa muuttanut käsitystämme työmatkoista. Ennen Koronaa, reissuhommien mielekkyys oli mielipidekysymys. Nyt kysymys on turvallisuudesta.


Matkustamisen tulee tietenkin olla mahdollisimman turvallista työntekijälle nyt ja tulevaisuudessa. Miten siis huolehdit työntekijöidesi turvallisuudesta maailmantilanteessa, jossa turvallisesta maasta voi yhdessä yössä tulla turvaton?

Nykyaikana turvallisuusajattelun ei tarvitse olla monimutkaista

Matkustavan työntekijän turvallisuutta voidaan merkittävästi parantaa yksinkertaisten digitaalisen työkalujen avulla, esim. siten että kaikista maista ylläpidetään realiaikaisesti päivittyvää riskitietokantaa ja työntekijät saavat päivitettyä tietoa kännyköihinsä reaaliajassa.


Näin työntekijällä on esimerkiksi COVID-19 -alueella matkustaessaan tieto sen hetkisestä koronatilanteesta, jolloin hän osaa myös noudattaa paikallisia suosituksia ja suojautua pandemialta oikein. Maan sisäisiä tautipesäkkeitä on myös helpompi välttää kun tietää, missä altistuksia on eniten. Näin tapaamisia voi pyrkiä sopimaan esimerkiksi pienemmän riskin kaupunkeihin.

Mikäli tieto matkustavan työntekijän liikkeistä on myös työnantajayrityksen tiedossa, on esimies tietoinen matkasta ja siihen liittyvistä viranomaisten määräyksistä, kuten esimerkiksi mahdollisesta pakkokaranteenista, ilman erillistä ilmoitusta.

Samalla turvataan muiden toimistolla olijoiden turvallisuus, kun työntekijä ei epähuomiossa voi tulla toimistolle karanteeniaikanaan.

Digitaalista turvallisuusprosessia tarvitaan koronan jälkeenkin

Turvallisuus ei toki ole pelkästään koronakysymys. Monilla alueilla on myös paikallisia vaaratekijöitä, jotka matkustavan työntekijän tulisi huomioida.

Myös esimerkiksi malaria-alueella matkustaminen vaatii matkustavalta riskien hallintaa tai ainakin riskien tiedostamista. Joskus työmatkoja tehdään myös maihin, joissa on esim. poliittisia levottomuuksia tai vaarallisia suurmielenosoituksia. Tällöin matkustavalle työntekijälle voidaan toimittaa ammattimaiset toimintaohjeet ja tarvittaessa, jopa apua maasta poistumiseen.

Turvallisuusprosessia tarvitaan siis koronasta riippumatta. Koronapandemia on vain avannut monien silmät asialle, koska nyt turvallisuus on kaikkien asia, eikä altistumista aina ole mahdollista välttää kokonaan.

Miten yritykset voisivat parantaa matkustavien työntekijöidensä turvallisuutta välittömästi?

Turvallisuusmääräysten ohella, digitaaliset järjestelmät vastaavat tilanteeseen nopeasti. Myös me Acubizilla olemme ottaneet asian vakavasti ja tehneet töitä asiakkaidemme turvallisuuden edistämiseksi yhdessä Safeturen kanssa.

Nyt Acubizin ja Safeturen asiakasyritykset voivat ottaa käyttöön saumattoman digitaalisen riskienhallintaprosessin, joka kattaa koko matkan elinkaaren aina matkan esihyväksymisestä kotiin saapumisen jälkeiseen seurantaan ja kulujen viemiseen kirjanpitoon asti.

Kuvitellaanpa tilanne, jossa työntekijän on matkustettava maahan X ja tavattava asiakas Y:
  1. Hän käyttää matkansa varaamiseen yrityksensä matkatoimistokumppania ja esihyväksyttää tulevan matkan esimiehellään.
  2. Hyv√§ksyess√§√§n esimies n√§kee kohdemaan tilannekatsauksen ja riskiluokituksen Safeturen j√§rjestelm√§n tuottamien turvallisuustietojen avulla ja tekee informoidun p√§√§t√∂ksen hyv√§ksymisest√§. 
  3. Samalla lokiin jää merkintä kyseisen maan riskiluokituksesta hyväksyntähetkellä. (Tämä voi olla tarpeen jos yritys joutuu kiistelemään vakuutusyhtiön kanssa poikkeustilan aiheuttamista korvauksista.)

Myös matkustava työntekijä voi olla huoleti, sillä hänen kännykässään on aina ajantasainen viranomais- ja uutistieto kyseisen maan tilanteesta sekä riskitasosta. Jos maan riskitaso muuttuu matkan aikana, hän saa siitä heti tiedon kännykkäänsä.

Myös esimies saa tästä tiedon ja Safeturen ammattilaiset voivat palvelunsa avulla tarjota matkustavalle työntekijälle hänen tarvitsemaansa apua - tietoja tai tarvittaessa jopa fyysistä turvaamista.

Palattuaan takaisin kotimaahan, esimies tietää heti henkilön tilanteen ja esim. mahdolliset karanteenivelvollisuudet. Näin työntekijän ei tarvitse erikseen selitellä asiaa työnantajalleen.

Jos yrityksellä on käytössään esim. työpisteiden varausjärjestelmä, voitaisiin tämä prosessi teoriassa viedä jopa niin pitkälle ettei työntekijä voi varata itselleen työpistettä yrityksen toimistolta ennen karanteeniajan päättymistä. Näin estetään epähuomiossa tapahtuneet altistumiset mahdollisille sairauksille.

Samalla työntekijän normaalit matkakulut voidaan hoitaa Acubizin järjestelmän avulla automaattisesti. Jos tilanne yllättäen muuttuu matkan aikana, mahdollisille tilanteen vaatimille lisäkuluille voidaan antaa automaattinen hyväksyntä. Jos tarvitaan esim. viimeinen lento maasta pois eikä paikkoja ei löydy kuin business-luokasta, ei maasta poistuminen jää siitä kiinni.

Myös pomoilla on mahdollisuus halutessaan tarkistaa tilanteen vakavuus järjestelmän tiedoista. Hekin siis pääsevät ajan tasalle maan ja työntekijän tilanteesta vain vilkaisemalla kännykkäänsä.

Työntekijöiden ja työmatkojen turvallisuudesta huolehtimisen ei tarvitse olla vaikeaa!

tiistai 31. maaliskuuta 2020

Miten teknologinen kehitys on vaikuttanut työelämään?



Matkalaskukuiskaaja kävi Sakon haastateltavana hieman ennen Korona-kriisiä. Oheisella videolla käsitellyt aiheet ovat nyt yllättävän ajankohtaisia vaikka reissuhommat ovatkin jääneet hetkeksi sivuun.

Digityökalut ja etätyöprosessit ovat viimeistään nyt tuttuja kaikille

Koronapandemia on pakottanut sadat tuhannet yritykset ympäri maailmaa digitalisoimaan prosessinsa ennennäkemättömän nopeasti.

Tämä pakotettu digiloikka tulee varmasti näkymään monina uusina innovaatioina. Kuten videolta käy ilmi, maailma on digitalisoitunut viimeisen 20 vuodenkin aikana niin huimasti, että sitä on vaikea käsittää. On kuitenkin hyvä huomioida, ettei mikään ole oikeastaan vauhdittanut tuota kehitystä.

Nyt tilanne on kuitenkin toinen.

On jännittävä ajatella mitä kaikkea Koronan jälkeinen tulevaisuus tuo tullessaan. Jo nyt markkinoilla on tuhansia uusia applikaatioita, palveluita ja järjestelmiä, joiden on tarkoitus helpottaa toimimista etäyhteyksien päästä.

Vanhassa vara parempi? 

Softia ja appeja vertaillessa on tietenkin hyv√§ muistaa, ett√§ kaikki mik√§ on uusinta uutta, ei aina toimi optimaalisesti. Paljon uutta teknologiaa julkaistaan jo betaversioina ja niit√§ kehitet√§√§n lennossa. 

Pidemp√§√§n toiminnassa olleet ohjelmistot, kuten vaikkapa meid√§n Acubiz-matkalasku-applikaatio, sen sijaan ovat jo saaneet kunnolla ilmaa siipiens√§ alle. Ne ovat kunnolla testattuja ja toiminnot ovat hioutuneet vuosien saatossa. 

Kannattaa siis huomioida luotettavuuskysymykset, ennen kuin rynt√§√§ oikop√§√§t√§ testaamaan jokaista uutta appia. Erityisesti silloin kun kyseess√§ ovat raha- ja henkil√∂st√∂asiat.  

Mik√§ ei tule koskaan palaamaan ennalleen? 

Se mikä ei kuitenkaan koskaan tule olemaan ennallaan, on varmasti suhtautuminen etätyöhön. Jos se ennen on ollut joillekin yrityksille kirosana, on se varmasti jatkossa kiinteä osa todella monen yrityksen toimintoja.

Ehk√§ jatkossa jatkossa ty√∂paikoilla tehd√§√§nkin vain ne hommat, jotka on pakko? 

Tai ehk√§ l√§hity√∂t√§ arvostetaan aivan toisella tavalla? 

Ehk√§ ty√∂ntekij√§tkin havahtuvat siihen kuinka t√§rke√§√§ on esim. ty√∂pisteen ergonimia jne. kun siit√§ onkin joutunut hetkeksi hieman eri tavalla itse vastuuseen? 

Mihin sinä uskot?