Piipahdin toistamiseenkin Sakon sohvalla. Keskustelimme puolisen tuntia automaatiosta ja siitä mitä kaikkea lopulta kannattaa automatisoida ylipäätään, sivuttiin vähän kulttuuriasioitakin, liittyen myyntiin ja markkinointiin.
Markkinoinnin automaatio
Etenkin markkinoinnin automaatio on ollut todella suosittu ilmiö viimeisten vuosien aikana, mutta kuten keskustelustamme käy ilmi, parhaat käytännöt hakevat vielä muotoaan. Samoin myynnin ja markkinoinnin yhteistoiminta on paikoin hukassa.Kumpaa automaatiolla kannattaa yrittää parantaa ja miten? Entä tekoäly?
Voiko luovaa työtä automatisoida?
Tekoäly luo jo esimerkiksi varsin mallikkaita sävellyksiä. Hankalammat kontekstiin sidoksissa olevat asiat, kuten vaikkapa markkinoinnillinen teksti tietyssä kulttuuriympäristössä, on kuitenkin vielä toistaiseksi ihmisten alaa.Entä erilaiset rutiini- ja tarkastustehtävät?
Joitakin rutiinitehtäviä on ymmärretty ja pystytty automatisoimaan jo melko pitkään, mutta silläkin puolella on tekemistä vielä todella paljon.Esimerkiksi juuri tätä blogia sponsoroivan Acubizin matkalaskujärjestelmä nimenomaisesti automatisoi valtaosan matkalaskuprosessista, joka useimmilla yrityksillä on varsin hidas, raskas ja vaivalloinen.
Melko tyypillistä on esimerkiksi se, että matkalaskuprosessi on muodostettu yksinkertaisesti vain digitoimalla paperinen matkalaskuprosessi. Silloin lopputuloksena on se, ettei digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia hyödynnetä kokonaisvaltaisesti.
Numeraalisten raporttien tuottaminen automaation avulla on esimerkiksi nykytekniikalla jo varsin helppoa. Lisäksi monenlaiset tarkastutehtävät sopivat tarkoille, väsymättömille ja herpaantumattomille boteille todella hyvin.
Inhimillistä kontaktia ei kuitenkaan voi automatisoida
Mikään ei kuitenkaan korvaa aitoa inhimillistä vuorovaikutusta silloin kun sille on todella paikkansa. Inhimillinen kanssakäyminen rakentaa luottamusta paljon tehokkaammin kuin mikään tekoälyratkaisu.Erilaisten automaatioiden avulla on kuitenkin mahdollista säästää ihmistyöaikaa asioissa, joihin ihmistä ei tarvita, jolloin tuo säästetty aika voidaan siirtää esimerkiksi vuorovaikutusta vaativiin toimiin.
Näin ollen automaatio ei suinkaan ole (oikein käytettynä) inhimillisen vuorovaikutuksen tappaja, vaan parhaassa tapauksessa sen lisääjä.
