Sivut

lauantai 28. joulukuuta 2019

Miten Joulupukki teki sen taas?

Pieni vĂ€likevennys lienee paikallaan nyt tuhdin jouluruokailun ja uuden vuoden vĂ€lissĂ€. 


Joulupukin suoriutuminen jokavuotisesta lahjarallista hÀmmentÀÀ jÀlleen pienempÀÀ ja vÀhÀn varttuneempaakin ihmissukupolvea, joten pohditaan asiaa hetki.
(Perinteinen uudenvuoden summaus vuoden nousuista seuraa myöhemmin Linkkarissa. TĂ€mĂ€n blogin suosituin postaus tĂ€nĂ€ vuonna oli provokatiivinen: "Rahoitatko sinĂ€kin mukisematta työnantajasi liiketoimintaa?")


MITEN JOULUPUKKI EHTII JOKA PAIKKAAN?

Joulupukin kyvylle suoriutua kaikkien maailman lahjojen jakamisesta kunniallisesti, on muutamia eri teorioita. Osa niistÀ on tylsiÀ, mutta toiset ovat varsin jÀnnittÀviÀ.

Mainittakoon, ettÀ Joupupukin työtÀ helpottaa hieman mm. se, ettÀ kaikkia lahjoja ei tarvitse jakaa saman aikaan.

  • Esimerkiksi Suomessa pukki jakaa lahjat jo jouluaattona, kun taas esimerkiksi yhdysvalloissa lahjoista iloitaan vasta joulupĂ€ivĂ€nĂ€.
  • Kun tĂ€hĂ€n lisĂ€tÀÀn vielĂ€ eri maantieteellisten alueiden eri vuorokausirytmit, niin todellisuudessa joulupukilla on lĂ€hes kaksi vuorokautta aikaa saada kaikki lahjat perille asti.

Kiistatonta kuitenkin on, ettÀ vauhdin tulisi olla todella kova, jos joka paikkaan pitÀisi ehtiÀ perÀjÀlkeen. Valonnopeusteoriasta puhutaan kuitenkin tuonnempana. Aloitetaan klooniteoriasta.

1. Klooniteoria kÀy jÀrkeen

Yhden teorian mukaan maailmassa ei olekaan vain yhtÀ ainoata Joulupukkia, vaan joulupukkeja on monta. NÀmÀ on kloonit on luotu korvatunturin koelaboratoriossa, josta hohottavat pukinretaleet pÀÀstetÀÀn kerran vuodessa liikekannalle.

Pukit alkavat levittÀytyÀ eripuolille maailmaa jo samoihin aikoihin ensimmÀisten joulutarjousten aikoihin ja osa heistÀ hankkii jopa lisÀansioita ns. markettipukkeina, jolloin he kuuntelevat lasten joululahjatoiveita supermarketin tms. palkkaamina.

Pukit kuitenkin katoavat kuin kaasut saharaan heti joulubuumin loputtua. Tiedossa ei ole, kierrÀtetÀÀnkö samoja pukkeja uudelleen, vai onko ehkÀ niin, ettÀ pukit leikkaavat partansa ja sulautuvat valtavÀestöön.

Niin tai nÀin, useiden pukkien olemassa olo, joko kokoaikaisesti tai vain kerran vuodessa selittÀÀ, miksi pukilla on myös aikaa jutustella monissa kodeissa ja kuinka heillÀ on aikaa jaella lahjoja.

Jos pukkikanta on samaa joka vuosi, niin se osaltaan selittÀisi myös sen, miksi osalla pukeista lÀhtee homma niin usein ns. lapasesta ja miksi petterin ohella joskus punottaa nenÀ myös pukilla.

2. Metamorfoositeoria on viimeaikoina saanut eniten kannatusta

Yksi, edellisen tavoin useaan pukkiin perustuva teoria, olettaa, ettĂ€ perheiden isĂ€t tai muut miespuoliset lĂ€hisukulaiset saattavat joskus kokea yllĂ€ttĂ€viĂ€ fysikaalisia muutoksia joulun pyhinĂ€. 

Ei ole kovinkaan tavatonta, ettĂ€ isĂ€ katoaa lahjojen jaon ajaksi jonnekin ja missaa koko tapahtuman. Usein pukki myös saattaa muistuttaa jonkin verran isoisÀÀ, setÀÀ tai muuta lĂ€hisukulaista tai muuta. 

Muuntautumis, eli metamorfoositeorian mukaan, voi puuttuva pukkipopulaatio saada lisĂ€ystĂ€ erilaisistĂ€ perheen lĂ€hipiirissĂ€ olevista jĂ€senistĂ€. Muutos voi joskus olla todella nopea. Jouluaaton aikana harmiton piipahdus postilaatikolla voi kasvattaa miehelle yllĂ€ttĂ€en jouluparran ja muuttaa ÀÀnen hohottavaksi! 

Hieman samaan tapaan kuin ihmissusitarinoissa, muuntautuminen Joulupukiksi on kuitenkin vain vĂ€liaikaista ja lahjojen jakamisen jĂ€lkeen elĂ€mĂ€ hiljalleen asettuu taas normaaleihin uomiinsa. 

Tavanomaista kuitenkin on, ettĂ€ metamorfoosi Pukiksi ja takaisin pidetÀÀn ilmiön rajuuden vuoksi lapsilta tĂ€ysin salassa. Osansa voi toki olla myös sillĂ€, ettĂ€ ainakin vaikuttaisi siltĂ€, ettĂ€ Pukeiksi muuntuneet, eivĂ€t aina edes muista koko tapahtumasta mitÀÀn.  

TÀllöin on ehkÀ parempikin, ettÀ koko perhe pitÀÀ asiasta suun supussa, jotta ei nosteta pintaan traumaattisia kokemuksia.


3. Valonnopeusteoria selittĂ€isi kaiken vain osittain  

Jossakin vaiheessa vallalla oli Albert Einsteinin suhteellisuusteorian pohjalta sÀÀdetty valonnopeusteoria.

Sen mukaan, joulupukin liikkuessa valjakoineen valon nopeudella, hÀnen kellonsa viisarit ovat lÀhes pysÀhdyksissÀ, kun taas ympÀrillÀ aika kuluu normaalia vauhtia.

TÀssÀ teoriassa on kuitenkin pari aukkoa. EnsinnÀkÀÀn porot ja pukkikaan eivÀt ainakaan perinteisellÀ valjakolla oikein voisi kestÀÀ valonnopeudessa syntyvÀÀ ilmanvastusta ja siitÀ seuraisi melko rumaa jÀlkeÀ.

Ajanhallinta olisi myös oma lukunsa. En tiedÀ raportoiko pukki tuntejaan muorille tms., mutta jos tunteja pitÀisi kirjata vaikka meidÀn Acubiz-applikaatiolla, niin kirjaukset olisi kyllÀ helppo tehdÀ.

JÀisi kuitenkin kysymys, ettÀ kirjataanko tunnit Pukin kokeman ajan, vai ympÀrillÀ kuluvan ajan mukaan? Taloudellisessa mielessÀ Pukin varmaan kannattaisi jÀttÀÀ puhelin lahjarallin ajaksi muorille ja kirjata tunnit vasta kun tulee takaisin. NÀin hÀn saisi ainakin eniten tunteja kirjattavaksi!

Muitakin teorioita riittÀÀ

Muitakin teorioita on esitetty. Omasta mielestÀni uskottavimmat teoriat liittyvÀt tavalla tai toisella useaan pukkiin tai pukkien monistamiseen.

Varsin yleinen, mutta hekĂ€ hieman tylsĂ€ teoria on myös mm. tonttuteoria, jonka mukaan tontut jakavat lahjat. TĂ€mĂ€ selittĂ€isi logistiikkaongelman lahjojen osalta, mutta ei selitĂ€ sitĂ€, miksi joskus pukilla on aikaa jÀÀdĂ€ jakamaan lahjoja ja rupattelemaan, vaikka hĂ€n kuulemma olisi ollut samaan aikaan naapurissakin.

Pukin tekemisten ympÀrillÀ pysynee jonkinlainen savuverho niin kauan kuin lÀnsimainen kulttuuri on voimissaan.

PS: 
MikĂ€ on sinun lempiteoriasi siitĂ€, miten pukki saa työnsĂ€ tehtyĂ€? Kommentoi alle! đŸ‘‡

Ei kommentteja :

LÀhetÀ kommentti

JÀtÀhÀn merkkikÀynnistÀsi :)