Mitä kaikkea kannattaa automatisoida?

Piipahdin toistamiseenkin Sakon sohvalla. Keskustelimme puolisen tuntia automaatiosta ja siitä mitä kaikkea lopulta kannattaa automatisoida ylipäätään, sivuttiin vähän kulttuuriasioitakin, liittyen myyntiin ja markkinointiin.

Markkinoinnin automaatio

Etenkin markkinoinnin automaatio on ollut todella suosittu ilmiö viimeisten vuosien aikana, mutta kuten keskustelustamme käy ilmi, parhaat käytännöt hakevat vielä muotoaan. Samoin myynnin ja markkinoinnin yhteistoiminta on paikoin hukassa.

Kumpaa automaatiolla kannattaa yrittää parantaa ja miten? Entä tekoäly?

Voiko luovaa työtä automatisoida? 

Tekoäly luo jo esimerkiksi varsin mallikkaita sävellyksiä. Hankalammat kontekstiin sidoksissa olevat asiat, kuten vaikkapa markkinoinnillinen teksti tietyssä kulttuuriympäristössä, on kuitenkin vielä toistaiseksi ihmisten alaa.

Entä erilaiset rutiini- ja tarkastustehtävät?

Joitakin rutiinitehtäviä on ymmärretty ja pystytty automatisoimaan jo melko pitkään, mutta silläkin puolella on tekemistä vielä todella paljon.

Esimerkiksi juuri tätä blogia sponsoroivan Acubizin matkalaskujärjestelmä nimenomaisesti automatisoi valtaosan matkalaskuprosessista, joka useimmilla yrityksillä on varsin hidas, raskas ja vaivalloinen.

Melko tyypillistä on esimerkiksi se, että matkalaskuprosessi on muodostettu yksinkertaisesti vain digitoimalla paperinen matkalaskuprosessi. Silloin lopputuloksena on se, ettei digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia hyödynnetä kokonaisvaltaisesti.

Numeraalisten raporttien tuottaminen automaation avulla on esimerkiksi nykytekniikalla jo varsin helppoa. Lisäksi monenlaiset tarkastutehtävät sopivat tarkoille, väsymättömille ja herpaantumattomille boteille todella hyvin.

Inhimillistä kontaktia ei kuitenkaan voi automatisoida

Mikään ei kuitenkaan korvaa aitoa inhimillistä vuorovaikutusta silloin kun sille on todella paikkansa. Inhimillinen kanssakäyminen rakentaa luottamusta paljon tehokkaammin kuin mikään tekoälyratkaisu.

Erilaisten automaatioiden avulla on kuitenkin mahdollista säästää ihmistyöaikaa asioissa, joihin ihmistä ei tarvita, jolloin tuo säästetty aika voidaan siirtää esimerkiksi vuorovaikutusta vaativiin toimiin.

Näin ollen automaatio ei suinkaan ole (oikein käytettynä) inhimillisen vuorovaikutuksen tappaja, vaan parhaassa tapauksessa sen lisääjä.

Mitä mieltä sinä olet? 

Jätä kommenttisi aiheesta. Mitä mieltä olet automaatiosta ja mitä asioita ja prosesseja itse olet työssäsi tai sen ulkopuolella automatisoinut?

Miten teknologinen kehitys on vaikuttanut työelämään?

Matkalaskukuiskaaja kävi Sakon haastateltavana hieman ennen Korona-kriisiä. Oheisella videolla käsitellyt aiheet ovat nyt yllättävän ajankohtaisia vaikka reissuhommat ovatkin jääneet hetkeksi sivuun.

Digityökalut ja etätyöprosessit ovat viimeistään nyt tuttuja kaikille

Koronapandemia on pakottanut sadat tuhannet yritykset ympäri maailmaa digitalisoimaan prosessinsa ennennäkemättömän nopeasti.

Tämä pakotettu digiloikka tulee varmasti näkymään monina uusina innovaatioina. Kuten videolta käy ilmi, maailma on digitalisoitunut viimeisen 20 vuodenkin aikana niin huimasti, että sitä on vaikea käsittää. On kuitenkin hyvä huomioida, ettei mikään ole oikeastaan vauhdittanut tuota kehitystä.

Nyt tilanne on kuitenkin toinen.

On jännittävä ajatella mitä kaikkea Koronan jälkeinen tulevaisuus tuo tullessaan. Jo nyt markkinoilla on tuhansia uusia applikaatioita, palveluita ja järjestelmiä, joiden on tarkoitus helpottaa toimimista etäyhteyksien päästä.

Vanhassa vara parempi? 

Softia ja appeja vertaillessa on tietenkin hyvä muistaa, että kaikki mikä on uusinta uutta, ei aina toimi optimaalisesti. Paljon uutta teknologiaa julkaistaan jo betaversioina ja niitä kehitetään lennossa. 

Pidempään toiminnassa olleet ohjelmistot, kuten vaikkapa meidän Acubiz-matkalasku-applikaatio, sen sijaan ovat jo saaneet kunnolla ilmaa siipiensä alle. Ne ovat kunnolla testattuja ja toiminnot ovat hioutuneet vuosien saatossa. 

Kannattaa siis huomioida luotettavuuskysymykset, ennen kuin ryntää oikopäätä testaamaan jokaista uutta appia. Erityisesti silloin kun kyseessä ovat raha- ja henkilöstöasiat.  

Mikä ei tule koskaan palaamaan ennalleen? 

Se mikä ei kuitenkaan koskaan tule olemaan ennallaan, on varmasti suhtautuminen etätyöhön. Jos se ennen on ollut joillekin yrityksille kirosana, on se varmasti jatkossa kiinteä osa todella monen yrityksen toimintoja.

Ehkä jatkossa jatkossa työpaikoilla tehdäänkin vain ne hommat, jotka on pakko? 

Tai ehkä lähityötä arvostetaan aivan toisella tavalla? 

Ehkä työntekijätkin havahtuvat siihen kuinka tärkeää on esim. työpisteen ergonimia jne. kun siitä onkin joutunut hetkeksi hieman eri tavalla itse vastuuseen? 

Mihin sinä uskot?

SaaS-ratkaisut ja tietoturva pilvessä?

SaaS = lyhenne sanoista Software As A Service, eli "ohjelmisto palvelutuoteena". 

Nykypäivänä SaaS tuntuu olevan varsinainen muotisana ja SaaS-palvelut ovatkin kasvattaneet suosiotaan samaa tahtia pilvipalveluteknologian kehittymisen kanssa. Palveluna myytävät ohjelmistot ovatkin lähes aina pilvipohjaisia ratkaisuja.

Miksi?

Kun ohjelma on kiinni pilven reunassa, siitä on asiakkaalle pari huomattavaa etua: 

1. Asiakkaan ei tarvitse erikseen ostaa, asentaa ja latailla yhä uusia ohjelmistoversioita. Ne päivittyvät pilvessä automaattisesti ja jokainen asiakas saa heti käyttöönsä uusimmat toiminnot ilman lisämaksua ja odottelua.
   
2. Pilvipohjaiset SaaS-palvelut ovat yleensä laiteriippumattomia ja toimivat siis sekä tabletilla, tietokoneella että puhelimella. Näin ollen ne sopivat liikkuvaan ja monipuoliseen työympäristöön.

On siis ymmärrettävää, että SaaS-mallista on tullut useimmilla markkina-alueilla ensisijainen ohjelmistojen toimitustapa. Se on hieno asia, mutta kolikolla on myös kääntöpuoli.

Kysymys kuuluu: Mikä on SaaS-palveluntarjoajasi tietoturvan taso?

Pilvipalvelu 🆚 On-Premise? 

Useimmille lienee selvää mitä pilvipalvelulla ja On-Premise-palvelulla tarkoitetaan. Selvyyden vuoksi kerrottakoon kuitekin, että: 

• Pilvipohjaisessa ratkaisussa ohjelmisto toimii talon ulkopuolella.
• On-Premise-mallissa taas koko systeemi, asennetaan laitteineen ja softineen asiakkaan omiin tiloihin, palvelinhuoneeseen tms. 

Pilvipohjaisen lähestymistavan etuja ovat sen joustavuus, kustannustehokkuus ja yleensä myös skaalautuvuus. Yritys välttyy suurilta laiteinvestoinneilta ja laitteiden ylläpitokustannuksilta. Pilvipohjaisen ratkaisun kanssa pärjää usein mallikkaasti myös ilman omaa IT-henkilökuntaa, mutta On-Premise -ratkaisun kanssa se voi olla hieman haastavaa. 

Tietoturvan osalta tilanne on kuitenkin se, että jos mennään On-Premise-mallilla, niin tietoturva on omissa käsissä. Samaa ei voi sanoa pilvipalvelusta.

Kenellä on vastuu ohjelmiston tietoturvasta? 

Kun puhutaan SaaS-palvelusta, vastuu tietoturvasta on sekä myjällä, että asiakasyrityksellä itsellään. 

Myyjä huolehtii kaikesta taustalla olevaan infrastruktuuriin liittyvästä, mutta asiakas on kuitenkin viimekädessä vastuussa tuotteen oikeasta, turvallisesta ja huolellisesta käytöstä. 

Tietoturva on siis näissä tapauksissa kahden kauppa. Voitko luottaa siihen, että SaaS-palveluntarjoajasi suhtautuu asiaan yhtä vakavasti kuin sinä? 

Muutama vinkki SaaS-paveluiden tietoturvan arviointiin

Minulla on 3 pientä vinkkiä SaaS-ratkaisujen tietoturvan arvioimiseen liittyen. Näillä on väliä silloin kun etsit uutta ohjelmistoa tai toimittajaa, mutta myös silloin kun analysoit markkinoita tai harkitset nykyisten palveluntarjoajiesi kilpailuttamista. (Kilpailuttaminenkin ON tärkeää silloin tällöin!) 

Täältä pesee!

1) Valitse SaaS-toimittajasi huolella 

Tämä on kaikkein tärkein asia! Kyse on ennen kaikkea luottamuksesta. Kuka on luottamuksenne arvoinen? Oletko varma? Miksi?

SaaS-pohjaisten ratkaisujen tarjonta on valtava. Vaihtoehtoja riittää jonoksi asti. Esimerkiksi itselleni tutulla kulujenhallinnan ja matkakulujen hallintaratkaisujen kentällä on nykyään todella monta eri toimijaa!

Tosiasia on se, että suurin asioista, joita tietoturvan eteen voidaan tehdä, kuuluu ohjelmistosi toimittajalle. Jos firmassa on tietoturvaa vähättelevä asenne, pitää hälytyskellojen soida. Jos käytät ohjelmistoa vaikkapa omien asiakkaidesi tietojen käsittelyyn ja ne vuotavat ulos, korvausvelvollisuus voi silti olla jaettu.

Kysy ojelmiston myyjältä heidän käyttämistään salauksista. Kysy myös missä ja miten tietoja fyysisesti säilytetään. Säilytetäänkö niitä kotimaassa, EU:n sisällä, EU:n ulkopuolella vai kenties toimitusjohtajan veljenpojan kellarissa? (NÖÖÖYYY!!!) 

Entä varmuuskopiointi? Minne varmuuskopioidaan ja toimiiko salaukset myös tässä vaiheessa?

Aiemmin mainitttu hälläväliä-asenne tietoturvaan liittyen kuvastaa usein yrityskulttuuria, mutta kulttuuri elää tai kuolee sisäisten prosessien mukana. Millaiset sisäiset prosessit toimittajallasi on tietojenkäsittelyyn? Ovatko ne voimassa olevien lakien ja standardien mukaiset? Mitenkäs se GDPR?

Löytyykö sertifikaatteja? Entä dokumentointi?

Varmista myös aina, että sinun ja SaaS-toimittajasi välillä on kiinteä salassapitosopimus tietojenkäsittelystä. Jos sitä ei ole, voit joutua hankalaan välikäteen, jos toimittajan puolella tapahtuu kohtalokas tietosuojarikkomus.

Muista myös se, että vahvojen suojausten luominen ja ylläpitäminen ja hyvin dokumentoidut prosessit eivät ole SaaS-palveluntarjoajallesi ilmaisia. Siksi suosittelen, että mietit kahdesti ennen kuin valitset halvimman ratkaisun. 

Vanhan sanonnan mukaan, köyhällä ei ole varaa halpaan, mutta ohjelmistojen ollessa kyseessä siihen ei ole oikein varaa edes miljonäärillä. Yhteistyö halvan ohjelmistotoimittajan kanssa voi pitkällä tähtäimellä olla kallis tie!

2) Luo ohjeistus pilvipohjaisten sovellusten käyttöön 

Kaikkihan sen tietää miten tällaisia ohjelmia kuuluu käyttää? NOT! Säännöt eivät ole vain rajoituksia, vaan myös ohjeita ja linajuksia, joiden avulla käyttäjän on helpompi toimia oikein. 

Epätietoisuus ja tietämättömyys aiheuttavat kardinaalin munauksia paljon useammin kuin tahallinen riskin otto. 

Kun laaditte yritykseenne selkeän ohjeistuksen, joka sisältää parhaat käytännöt ja säännöt pilvipohjaisten ohjelmistojen käytölle, säästytte todennäköisesti monilta virheiltä. 

Ihannetapauksessa myös esimerkiksi ne henkilöt, jotka yrityksessänne ostavat lisenssejä työntekijöillenne, tietävät sääntöjen avulla minkä tyyppisille tyontekijöille annetaan pääsy mihinkin työkaluihin ja millekin käyttäjätasoille.

Säännöissä on hyvä määritellä myös miten tuotteisiin pääsee käsiksi ja millä laitteilla niitä käytetään. Sääntöjen tulisi myös ohjata niitä tapoja, joilla yrityksesi kouluttaa työntekijöitä oikeaan käyttäytymiseen internet-pohjaisten ohjelmistoratkaisujen parissa.  

Kenenkään ei pitäisi joutua erikseen itse pähkimään, kuinka heidän tulisi suojella itseään, henkilöllisyyttään, käyttäjätunniksiaan ja salasanojaan. Parhaiden käytänteiden tulisi ilmetä ohjeistuksesta. 

3) Mieti, tarvitsetko erillisen työkalun SaaS-tietojen salaamiseen

Käytätkin ehkä jo useita eri SaaS-tuotteita ja toimittajillasi on vahvat turvatoimet. Ehkä sovelluksia on kuitenkin jo niin paljon, että kaikkien osalta ei enää aivan joka asiaa pysty huomioimaan? 

Silloin voi olla jo viisasta investoida omaan suojauskerrokseen.

Kuten aiemmin sanottua, SaaS-palvelun tietoturva on kahden kauppa. Monet markkinoilla olevat ratkaisut auttavat sinua hallitsemaan osaasi turvallisuustehtävästä. Kohdassa 2 mainittu ohjeistus on kuitenkin hyvä olla olemassa, ennen kuin mietitään omaa suojauskerrosta. 

Tietoturvaloukkauksia voi tapahtua monin eri tavoin.  

Kyse voi olla: 

• tietojen väärinkäytöstä 
• tietojen varastamisesta
• vaarantuneita käyttäjätilejä 
• jne.

Tällaiset voivat johtua: 

• heikosta salasanavahvuudesta 
• liiallisista käyttäjien käyttöoikeuksista 
• jne.

Tällaiset rikkomukset kuuluvat lähtökohtaisesti aina SaaS-palvelun tilaajan tietoturvatontille. 

Kun otat käyttöön organisaatiosi pilvipohjaisten työkalujen käyttöä koskevia ohjeistuksia ja sääntöjä, on myös varmistettava, että niitä noudatetaan. Se voi olla haaste, jos SaaS-viidakko on kasvanut kovinkin suureksi ja monimutkaiseksi. 

Kannattaa siis tarkistaa, mitä joillakin isoilla toimijoilla, kuten McAfee ja RSI, on tarjolla tietoturvasi parantamiseksi. 

Yhteistä vastuunkantoa? 

Kuten alussa avasin asiaa, sinulla ja toimittajallasi on yhteinen vastuu SaaS-ratkaisujen tietoturvasta. Tämä on tärkeää muistaa. Vaikka oma oganisaatiosi huolehtisi tietototurvastaan kuinka mallikkaasti tahansa, niin välinpitämätön SaaS-kumppani voi vesittää kaiken. (Toimii toki toiseenkin suuntaan.)

Acubiz, on vakiintunut ja sertifioitu pilvipohjaisten ohjelmistojen toimittaja. 

Tuotteemme on suunniteltu työntekijöiden tuntikirjausten ja matkakulujen hallintaan. Meillä suhtaudutaan erittäin vakavasti tietosuojaan. Se on tärkeä osa tuotestrategiaamme. Ajattelemme, että vahva tietoturvataso suojaa myös sitä investointia, jonka asiakkaidemme ovat palveluumme tehneet. 

Muista, että tämä kahden kauppa pätee myös toiseen suuntaan. Myös sinulla on oikeus asettaa vaatimuksia toimittajallesi.

PS:
Lue tuotteistamme lisää Acubizin verkkosivuilta »

Vuosi 2020, tehokkaat prosessit ja nykyaikainen matkalaskujärjestelmä

Itselläni vuosi 2020 on lähtenyt räväkästi käyntiin työtapojen tehostamisella.

Vaikka itsellä työvälineet ovatkin mitä parhaimmat, työtapoja on aina varaa kehittää. Laitoinkin aiheesta pienen videokyselyn Linkedin-palveluun.



Olisi mukava kuulla mitkä ovat omat haasteesi näin vuoden alussa ja miten aiot ne selättää. Miten ensimmäinen kuukausi on omalta kohdaltasi ylipäätään sujunut?

Jos käytät Linkedin-palvelua, niin katsasta samalla myös nämä postaukseni:

• Palvelumuotoilua helvetistä 
• Vuosi 2020 ja matkalasku
• Kuinka paljon luotat SaaS-paleluntarjoajaasi? 

Entä Acubiz-matkalaskujärjestelmä ja vuosi 2020? 

Acbiz-matkalaskujärjestelmä tulee vuoden 2020 aikana olemaan entistäkin vahvemmin läsnä Suomen markkina-alueella. 

Vireillä on monia hankkeita, joista en voi julkisesti vielä kauheasti kertoa, mutta vaikutukset tulevat näkymään varmasti jo tämän vuoden aikana monella eri tavalla. 

Teknologia kehittyy jatkuvasti ja Acubiz tekee jatkuvasti töitä sen eteen, että se on jatkossakin kehityksen kärjessä. Itse koen olevani todella etuoikeutettu saadessani tarjota asiakkaillemme yksinkertaisinta mahdollista prosessimallia ja järjestelmää matkalaskujen käsittelyyn. 

Mitä se tarkoittaa kun kehitys kehittyy?

Luulen, että muutamien vuosien päästä ihmiset vielä ihmettelevät että "mikä on matkalasku" kun entistä useammat siirtyvät tapahtumakohtaiseen matkojen ja kulujen kirjaamiseen. 

Ei erillisiä lomakkeita. Ei turhaa työtä. Enemmän automatiikkaa. Enemmän tekoälyä.

Helppoutta siis.

Miten Joulupukki teki sen taas?

Pieni välikevennys lienee paikallaan nyt tuhdin jouluruokailun ja uuden vuoden välissä. 

Joulupukin suoriutuminen jokavuotisesta lahjarallista hämmentää jälleen pienempää ja vähän varttuneempaakin ihmissukupolvea, joten pohditaan asiaa hetki.

(Perinteinen uudenvuoden summaus vuoden nousuista seuraa myöhemmin Linkkarissa. Tämän blogin suosituin postaus tänä vuonna oli provokatiivinen: "Rahoitatko sinäkin mukisematta työnantajasi liiketoimintaa?")

MITEN JOULUPUKKI EHTII JOKA PAIKKAAN?

Joulupukin kyvylle suoriutua kaikkien maailman lahjojen jakamisesta kunniallisesti, on muutamia eri teorioita. Osa niistä on tylsiä, mutta toiset ovat varsin jännittäviä.

Mainittakoon, että Joupupukin työtä helpottaa hieman mm. se, että kaikkia lahjoja ei tarvitse jakaa saman aikaan.

• Esimerkiksi Suomessa pukki jakaa lahjat jo jouluaattona, kun taas esimerkiksi yhdysvalloissa lahjoista iloitaan vasta joulupäivänä.
• Kun tähän lisätään vielä eri maantieteellisten alueiden eri vuorokausirytmit, niin todellisuudessa joulupukilla on lähes kaksi vuorokautta aikaa saada kaikki lahjat perille asti.

Kiistatonta kuitenkin on, että vauhdin tulisi olla todella kova, jos joka paikkaan pitäisi ehtiä peräjälkeen. Valonnopeusteoriasta puhutaan kuitenkin tuonnempana. Aloitetaan klooniteoriasta.

1. Klooniteoria käy järkeen

Yhden teorian mukaan maailmassa ei olekaan vain yhtä ainoata Joulupukkia, vaan joulupukkeja on monta. Nämä on kloonit on luotu korvatunturin koelaboratoriossa, josta hohottavat pukinretaleet päästetään kerran vuodessa liikekannalle.

Pukit alkavat levittäytyä eripuolille maailmaa jo samoihin aikoihin ensimmäisten joulutarjousten aikoihin ja osa heistä hankkii jopa lisäansioita ns. markettipukkeina, jolloin he kuuntelevat lasten joululahjatoiveita supermarketin tms. palkkaamina.

Pukit kuitenkin katoavat kuin kaasut saharaan heti joulubuumin loputtua. Tiedossa ei ole, kierrätetäänkö samoja pukkeja uudelleen, vai onko ehkä niin, että pukit leikkaavat partansa ja sulautuvat valtaväestöön.

Niin tai näin, useiden pukkien olemassa olo, joko kokoaikaisesti tai vain kerran vuodessa selittää, miksi pukilla on myös aikaa jutustella monissa kodeissa ja kuinka heillä on aikaa jaella lahjoja.

Jos pukkikanta on samaa joka vuosi, niin se osaltaan selittäisi myös sen, miksi osalla pukeista lähtee homma niin usein ns. lapasesta ja miksi petterin ohella joskus punottaa nenä myös pukilla.

2. Metamorfoositeoria on viimeaikoina saanut eniten kannatusta

Yksi, edellisen tavoin useaan pukkiin perustuva teoria, olettaa, että perheiden isät tai muut miespuoliset lähisukulaiset saattavat joskus kokea yllättäviä fysikaalisia muutoksia joulun pyhinä. 

Ei ole kovinkaan tavatonta, että isä katoaa lahjojen jaon ajaksi jonnekin ja missaa koko tapahtuman. Usein pukki myös saattaa muistuttaa jonkin verran isoisää, setää tai muuta lähisukulaista tai muuta. 

Muuntautumis, eli metamorfoositeorian mukaan, voi puuttuva pukkipopulaatio saada lisäystä erilaisistä perheen lähipiirissä olevista jäsenistä. Muutos voi joskus olla todella nopea. Jouluaaton aikana harmiton piipahdus postilaatikolla voi kasvattaa miehelle yllättäen jouluparran ja muuttaa äänen hohottavaksi! 

Hieman samaan tapaan kuin ihmissusitarinoissa, muuntautuminen Joulupukiksi on kuitenkin vain väliaikaista ja lahjojen jakamisen jälkeen elämä hiljalleen asettuu taas normaaleihin uomiinsa. 

Tavanomaista kuitenkin on, että metamorfoosi Pukiksi ja takaisin pidetään ilmiön rajuuden vuoksi lapsilta täysin salassa. Osansa voi toki olla myös sillä, että ainakin vaikuttaisi siltä, että Pukeiksi muuntuneet, eivät aina edes muista koko tapahtumasta mitään.  

Tällöin on ehkä parempikin, että koko perhe pitää asiasta suun supussa, jotta ei nosteta pintaan traumaattisia kokemuksia.

3. Valonnopeusteoria selittäisi kaiken vain osittain  

Jossakin vaiheessa vallalla oli Albert Einsteinin suhteellisuusteorian pohjalta säädetty valonnopeusteoria.

Sen mukaan, joulupukin liikkuessa valjakoineen valon nopeudella, hänen kellonsa viisarit ovat lähes pysähdyksissä, kun taas ympärillä aika kuluu normaalia vauhtia.

Tässä teoriassa on kuitenkin pari aukkoa. Ensinnäkään porot ja pukkikaan eivät ainakaan perinteisellä valjakolla oikein voisi kestää valonnopeudessa syntyvää ilmanvastusta ja siitä seuraisi melko rumaa jälkeä.

Ajanhallinta olisi myös oma lukunsa. En tiedä raportoiko pukki tuntejaan muorille tms., mutta jos tunteja pitäisi kirjata vaikka meidän Acubiz-applikaatiolla, niin kirjaukset olisi kyllä helppo tehdä.

Jäisi kuitenkin kysymys, että kirjataanko tunnit Pukin kokeman ajan, vai ympärillä kuluvan ajan mukaan? Taloudellisessa mielessä Pukin varmaan kannattaisi jättää puhelin lahjarallin ajaksi muorille ja kirjata tunnit vasta kun tulee takaisin. Näin hän saisi ainakin eniten tunteja kirjattavaksi!

Muitakin teorioita riittää

Muitakin teorioita on esitetty. Omasta mielestäni uskottavimmat teoriat liittyvät tavalla tai toisella useaan pukkiin tai pukkien monistamiseen.

Varsin yleinen, mutta hekä hieman tylsä teoria on myös mm. tonttuteoria, jonka mukaan tontut jakavat lahjat. Tämä selittäisi logistiikkaongelman lahjojen osalta, mutta ei selitä sitä, miksi joskus pukilla on aikaa jäädä jakamaan lahjoja ja rupattelemaan, vaikka hän kuulemma olisi ollut samaan aikaan naapurissakin.

Pukin tekemisten ympärillä pysynee jonkinlainen savuverho niin kauan kuin länsimainen kulttuuri on voimissaan.

PS: 
Mikä on sinun lempiteoriasi siitä, miten pukki saa työnsä tehtyä? Kommentoi alle! 👇

Kululasku on turha! [Kulujen korvaaminen työntekijälle käy ilmankin!]

Kululasku? Oletko koskaan kyseenalaistanut sen tarpeellisuutta?

Olen tehnyt töitä 16 vuotta elämästäni. Sinä aikana tiestä on tullut ystävä, mutta matkalaskuista ei.

On siis tullut tehtyä kululasku jos toinenkin.

Veikkaisin, että ainakin tuhansia.

Olen testannut monenlaisia eri systeemeitä, jotka pääasiassa ovat olleet pohjimmiltaan samanlaisia. Lähes kaikissa  kululasku ja matkalasku on sisältynyt ärsyttävän hankalaan prosessiin.

En tiedä onko omalla alallani (myynnin parissa) ketään, joka nauttisi matka- ja kululaskujen tekemisestä. Käsi ylös, jos ne ovat sinulle hauskaa hupia :)

Harva tykkää siitä, että joutuu ensin käyttämään omaa rahaansa firman kuluihin ja sitten sen jälkeen kinuamaan niitä takaisin (useimmiten vieläpä omalla ajalla).

Se on välttämätön paha.

Jotain sellaista, mikä on vain tehtävä.

Miksi matka- tai kululasku on pakko tehdä? 

Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Oikeastihan nykyteknologia mahdollistaisi kululaskun täydellisen poistaminen matkustavan ihmisen arjesta. Se siis EI OLE millään muotoa pakollinen.

Silti monet yritykset edelleen käyttävät perinteisiä matkalaskuja.

Miksi?

Matka- ja kululasku oli aikanaan ihan järkevä systeemi. Sen avulla oli mahdollista luoda selkeä kuva matkalla käytetyn rahan määrästä ja käyttötarkoituksesta. Tällainen dokumentti oli sitten helppo tarkastaa esimiehen tai taloushallinnon ammattilaisen toimesta kerralla.

Tämä oli tarkoituksenmukaista, silloin kun:

• prosessit olivat paperilla 
• tapahtumien yhteyttä oli muuten vaikea hahmottaa 
• työntekijöihin ei voinut luottaa 
• tarkistukset olivat jonkun korkeapalkkaisen päätyö.

Nämä ovat menneiden aikojen ongelmia, jotka on vanhasta tottumuksesta raahattu matkalaskulomakkeineen mukaan myös uusiin prosesseihin.

Vanhentuneissa matkalaskukäytännöissä kululasku on kaiken ydin. Se pitää täytellä kaikesta erikseen.

Sellaiseenkin on törmätty, että on erillinen matkalaskulomake, joka pitää täytää jopa silloin kun ei matkusteta. Kululasku kun voidaan firman systeemissä tehdä ainoastaan matkalaskun liitteeksi. 

Paperi ja kynä ovat vaihtuneet excel-taulukoihin ja taloushallinnon ohjelmistoihin, mutta prosessi on pysynyt pitkälti samana.

Teknologisista harppauksista huolimatta, käy tällaisten yhteenvetojen tekeminen raskaaksi, varsinkin jos:

• matkasi ovat pitkiä 
• matkustat useasti lyhyitä matkoja 
• yrityksesi vaatii, että teet yhden koontilaskun kuukaudessa 

Silloin muuttuu tämä, ennen niin käytännöllinen prosessi, helvetilliseksi kokemuksesi matkustavalle ihmiselle.

Mikä siis neuvoksi? Kulujen korvaaminen on mahdollista myös ilman kululaskua!

Toinen vaihtoehto, jonka teknologia meille tarjoaa on tapahtumakohtainen matkojen ja kulujen kirjaus.

Silloin kirjaukset tehdään heti niiden ollessa käsillä ja se mahdollistaa yritykselle kulujen ja matkojen seurannan lähes reaaliajassa.

Eikö reaaliaikaisuus lisää hyväksyjän ja taloushallinnon työtaakkaa?

Ei. Tässä vaihtoehdossa keskitytään siihen, mihin rahaa oikeasti kuuluu ja tämä prosessi mahdollistaa myös automaation sekä tekoälyn hyödyntämisen tapahtumien käsittelyssä. Se helpottaa myös petoksen ehkäisemisessä. 

Mitä yritän sanoa?

Henkilö, joka tuottaa yritykselle parhaassa tapauksessa miljoonia vuodessa, esim. myymällä yrityksen palveluja tai konsultoimalla asiakkaita, ei varmastikaan iloitse siitä, että hänen tarvitsee selvittää jokainen yrityksen varoilla ostamansa kahvikuppi tai pysäköintikulu.

Se on mikromanagerointia, joka kostautuu huonona työviihtyvyytenä.

Kyse ei kuitenkaan ole PELKÄSTÄÄN työviihtyvyydestä

Tämä pienten kulujen seuraaminen ja tarkistaminen maksaa yritykselle huomattavan summan rahaa ja on yrityksen tuottavuuden kannalta haitallista.

Miksi?

Aika on rahaa ja aika maksaa aina. Esimiehen, taloushallinnon ja työntekijän itsensä kuluttama aika on pois kaikesta muusta työstä. Kun kaikkien käyttämä aika lasketaan yhteen, on se viiden euron kahvikuppi äkkiä hyvinkin kallis.

Onko siis järkevää tarkastella kaikkia tapahtumia samalla kertaa ja onko ylipäätänsä järkeä tarkistaa kaikki kulut käsin?

Ei. Nykyään teknologia, esim. Acubiz-ohjelmisto, mahdollistaa automaation hyödyntämisen tapahtumien käsittelyssä. Järkevän ja automatisoidun raportoinnin ansiosta voidaan luopua turhien lippulappuhen pyörittelystä.

Mitä tämä tarkoittaa?

Kululasku ja matkalasku ovat sanoja jotka kuuluvat historiaan. Nykyaikaiseen taloushallinnon termistöön kuuluvat pikemminkin sellainen sanayhdistelmä kuin automatisoitu kulujen käsittely ja lause kohtuulliset kulut korvataan.

Itse kannatan nykyaikaista, kevyttä ja automatisoitua työntekijäkulujen korvausmallia.

PS: 
Katso uusimmat kuulumiset Instagramista »

Kuittien skannaus puhelimella

Käyttääkö joku vielä skanneria? Älypuhelinsukupolvelle skanneri on varmaan jo melko vieras kapistus. 

Kuittien skannaus lienee viimeisimpiä käyttökohteita, joissa on vielä sinnikkäästi käytetty vanhanaikaisia skannereita. Toinen lienee paperisopimusten skannaaminen.  

Nykyään kutenkin löytyy jos minkälaista softaa ja appia, joita hyödyntämällä puhelimella otetun valokuvan ja pöytäskannerilla skannatun kuvan välillä on mahdotonta havaita minkäänlaista eroa.

Sopimuksiakin tehdään yhä harvemmin paperisena. Sen sijaan sopimuksia tehdään yhä enemmän verkossa ja digitaaliset allekirjoitukset yleistyvät.

Puhelin on paras väline kuittien skannaamiseen 

Jos sinulla on tarve säilöä kuitteja, ei parempaa välinettä hommaan voi olla kuin matkapuhelin. Nykyiset kännykkäkamerat ottavat tarkkoja kuvia hämärässäkin valaistuksessa ja se on melkein aina mukana.

Acubizin kaltaisilla sovelluksilla kuitti menee myös suoraan kirjanpitoon, eikä jää pyörimään taskun, laatikon, hanskaloketon, salkun tai kassin pohjalle. Pilvessä, kirjanpidossa tai matkalaskuohjelmassa kuitti on sitten myös hyvässä tallessa.

Nykyiset kuittienkäsittelyohjelmistot hyödyntävät myös hahmontunnistusta

Hahmontunnistuskin on kehittynyt vuosien saatossa siinä määrin, että mobiiliappi voi samalla myös lukea kuitin sisällön. Ihmisen toki pitää vielä välillä vähän korjailla sitä, mitä kännykkäohjelma on onnistunut lukemaan, mutta sekin on jo suuri apu.

Parhaimmillaan esimerkiksi matkalaskun tekeminen Acubizin applikaatiolla vie minulta ehkä 20 sekuntia.

Muistan painineeni jossain vanhassa työpaikassa samaisen asian parissa usein puolikin tuntia ja tehneeni hommaa joko muiden töiden kustannuksella tai vapaa-ajalla.

Ohjeita kuittien skannaamiseen puhelimella? 

Sivusin aihetta jo kerran aiemminkin ja kirjasin heinäkuussa julkaistuun blogipostaukseen muutamia ohjeita kuittien kuvaamiseen.

Blogipostaus:

• Kuitin kuvaaminen puhelimella

Matka jatkuu jälleen seuraavaan kohteeseen. Muistakaahan seurata tekemisiäni myös instagramissa, jonne on lisätty hiljattain myös uusia kuvia.

PS:
Matkalaskukuiskaajalta on tulossa materiaalia myös videomuodossa. Siitä lisää myöhemmin :)